Mercredi 4 avril 2007
3
04
/04
/2007
06:37
I te tau uiui noa ra e
Toù fenua iti TEFANA e
TATAA teie tarava noa mai
I te pae te tooà o te ra e
TATAA o te tara i muri e
No òe AIMEHO nui ra e
No roto hoì òe TATAA iti e
Te ià o TAHITI nui ra e
Ei nià mau ra FANATEA ra
Te vahi tauraa varua e
E vahi haruraa varua i te pö
Paina te miti i VEO ra e
E vahi hahano, e vahi moà ra
Ua hotaratara te manaò e
Maraamu toètoè te mataì nei e
Ua reva tei herehia ra e
Aue ra ia o TATAA iti e
I teie mau tau ìno ra e
E òre te Tura, e te Aroha
E manaò faahou ia òe e
Haere mai ra TU-TA-HORO’A
Paruru tei tapuhia na e
TAMARII FANATEA a tià mai i nià
Faaìte ta òe pehepehe e
Eiaha, eiaha roa ra
E haamoèhia ra
TATAA iti e, te toòà o te rä
Te vahi rereraa varua e. Bruno LEON, Tarava Tahiti, Heiva
1999.
Par rohutu
-
Publié dans : reo ma'ohi
Recommander
Jeudi 5 avril 2007
4
05
/04
/2007
22:12
De tous temps Tataa a été réservé
à l'usage exclusif des âmes en partance
pour Rohutu, Havaii, Te Pö.
Faatara i te mau mana'o, ia vetea to ààu
Faatara o te vaite i to te ao
Mai te pö àu'iu'i mai to na vai noa raa
Ei fenua moà parahi-'ore-hia e te taata
Ei mouà faaherehere hia e te nunaa ma'ohi
Ei vahi hau nui no te tutonuraa rahi o te varua.
Par rohutu no'ano'a
-
Publié dans : reo ma'ohi
Recommander
Lundi 9 avril 2007
1
09
/04
/2007
02:35
Ia au i te tiàturiraa a te mau maohi, ia unuhi te varua , e rere o ia mai to na
mataèinaa e tae roa atu i te ötu’e o Tataa , na nià i te hoê aratià i taôtià-maitai-hia .
I reira o ia e fariu ai i te oraraa o ta na i ora mai i te ao nei , i reira atoà o ia e hiroà ai i te mau haa i ravehia mai e ana ma te tutonu maite, hou a rere atu ai i te Rohutu Noànoà i Havaii i Te Po .
Te auraa hohonu ia o Tataa , tei faarirohia e to tatou mau tupuna ei vahi no te faataaraa :
Faataaraa i te mau manao, ia vetea to ààu
Faataaraa o te
Vaite i to te ao .
Mai te po a iuiu mai to na vai noa raa
Ei fenua moà parahi -ore -hia e te taata ,
Ei mouà faaherehere hia e te nunaa maohi
Ei vahi hau nui no te
Tutonuraa rahi o te varua
Ia au i te mau parau paari a te mau tupuna ,ua riro te mau ôtuè e hiti i te pae Apatoà –Tooà o te Ra o te mau motu tatai tahi o na poro e toru o te Ao
Maohi , ei vahi no te rereraa varua :
- Kekaa i Maui(Hawaii) ,
- Renga vaerua i Mangaia ,
- Te Rerenga wairua i Te Aotearoa ,
- Leina Kaùhane i Oahu ,
- Te Rerega i Maareva .
I te mau motu raro matai ma ua haapotohia Te rei a varua , Rere a varua , ei TEREI’A:
i Fitii (Huahine)
,
Patio (Tahaa) ,
Tevaitapu (BoraBora) ,
Taatoi (Maupiti)
I Tetiàroa, o Tiàmaùe ia to na ioa .
O Kiukiu i HIVA-OA te rereraa varua no te mau motu NUUHIVA ato'a.
E mau vahi i faaturahia e te huiraatira o te mataèinaa , e , ua vai noa ratou i roto i nanaihere.
I reira , aore e marae i patuhia , aore e paèpaè i faatiàhia , e tapao ia no te faaherehereraa hia i taua mau vahi ra
no te faaineineraa o te mau varua i to ratou fano atea raa .
Ua riro hoi te reira ei tapao no te moàraa o tera mau vahi , inaha hoi, eere no te Ao
, no te Po ra .
Ia vai noa te taàtoàraa o Tataa ei vahi - haùti - ore - hia e te rima taata.
E aha atu ra ia te parau no te tapuaè âvae o Pai i paohia i nià i te toà i te tumu o te mato
?
Ia au i te mau faatiàraa a to tahito, mai te mea ra, e piti taata i tere na Tataa : o Pai e o Tafa'i na aito tuiroo i tere atu i
roto i te Pö , e o tei hoi faahou mai i te Ao nei.
E ö atoà mai nä puna
pape e vai nei, i te hiti o Tataa , oia hoi o Punaau i Punaauia e o Vaira'i i Faaa i roto i teie vahi moà ,no te mea i reira te mau varua e naue ai hou a
taùma atu ai i nià i te âivi no te faaruè mai i te Ao nei.
TAATIRAA ROHUTU NOANOA
30/11/06
Puta i reira te iritiraahia mai teie mau parau:
DANIELSSON Bengt : Tahiti , Circle island Tour Guide, Les éditions du Pacifique 1987 p.152
HENRY Teuira : Tahiti aux temps anciens , Société des Océanistes 1968 , notions d’une vie future P.208 et 209 , Tafai et Hina p.577.
LEVERD André :Croyances relatives aux âmes et à l’autre vie chez les polynésiens, réedité in BSEO n°248, sept 1989 p.129 à 139
TE ARAPO : Parau tumu no Tafai , CPSH Te anavaharau 1998
Par rohotu
-
Publié dans : reo ma'ohi
Recommander
Vendredi 4 mai 2007
5
04
/05
/2007
00:35
Honoura e a rave na oe i te rau ape
I nia i
to taua ra paepae ia Taraatinirau i te faa ra i Ataaroa.
A tahiri na oe i te matai ra e Maoae, ia pee te rupehu i
nia te fenua Eimeo.
Potua i te rai vetea, potua te rai vetea.
Maoae te matai i tau omore ia Rufautumu no Ataaroa.
Te Teva i
uta, te Teva i tai, te Teva rarirari
Te Porionuu e a hio na ia Rufautumu.
Ua fetoitoi te are o te moana,
Ua ruperupe te hupe o te
moua;
Rufautumu e, Rufautumu e afai na oe i tou nei roo i nia te fenua Eimeo.
Te omore teie a Pai Tuarere no te faa ra i Ataaroa,
Te tamaiti a
te Arii no Ataaroa o Ariitaua.
No oe te roo tau e amo nei,
Ei faaite raa ia i te ui amuri atu:
O Rufautumu te
ioa i te omore i patia hia i Eimeo.
E ore roa te reira roo e moe e tae noatu i te hopea.
Rufautumu e, Rufautumu e,
Peipei na vau ia oe i nia i te otue
TATAA;
i reira hoi au i faaineine i au i te patia raa i Eimeo.
E Pai e a vero. E Pai e a vero,
Patia na vau ia Rufautumu i nia
i te moua tapu hia.
Ruru te tai o Rufautumu na nia i te tua aivi.
Tuarere i te Po , Tuarere i te Ao,
O marama nui hoi ua
hee.
Te oto noa ra te vahine heipua,
Te ui rairai ua fati.
Maraetapu e, ua Tinitaua i te aito no Ataaroa.
Bulletin de la Societe des Oceaniennes no 028 de Dec. 1928 pp 170-171
( transmis par M.K.EMORY qui le tenait de Me THURET).
Par rohutu
-
Publié dans : reo ma'ohi
Recommander
Samedi 5 mai 2007
6
05
/05
/2007
06:00
E ana te vai nei
I te tumu o to ù mouà ,
Puniraa o na manu iti tuiroo
O to ù fenua.
O Vaipoiri te pape rumaruma
O to ù âià ,
Terehia e te mau ratere
O te ao nei .
E pape te tahe nei
Mai roto mai i te Vai ora a Tane,
Hanihanihia e te aa
O te tumu purau,
Nohoraa no te Aò iti o Vaiàu.
Anavai ora no to ù âià ,
Ia vai to oe na rouru
Ei puniraa na te manu iti.
Ia vai to òe na pape
Ei vai ora e faatupu i te rãàu o te peho.
Ia tai ã te òto o te A’o iti
Na te hiti o Vaiàu,
A tau noa atu e .
Hinano Astrid DROLLET
Mercredi 3 octobre 2007
3
03
/10
/2007
08:14
Ia au i te mau faatiàraa a to tahito, mai te mea ra, e piti taata i tere na Tataa :
o Pai e o Tafa'i na aito tuiroo i tere atu i roto i te Pö , e o tei ho'i faahou mai
i te Ao nei.
Teie te faati'araa a TE ARAPÖ na roto ia ratio Tahiti i te monire 19/11/1962
Te parau nö Hina'ehu'ehu:
Ia maoro a'era, reva atu ra o Täfa'i i te tire nä te mau taha fenua i Hititautauini'a ë tae'a roa atu i te motu ra o Mörane, nä reira ato'a i te mau pae fenua i raro: o Rimatara, o Rurutu,
o Ra'ivavae, o Tupu'ai, o Oparo ë, ho'i mai nei i Tahiti nei.
Roohia mai e Täfa'i , nö pohe noa atu ra o Hina'ehu'ehu täna vahine. Të mähanahana noa ra ä te tino tei faatäravahia i ni'a i te paepae ö
töna iho marae i Farero'i, tei hätuahia e te mau tahu'a e te fëtii tä'ato'a. Teie te reo ö Täfa'i e:
Te tapaparaa varua:
"Auë ta'u vahine ë, ua pohe ! E nä fea atu ra vau i teie nei. Aita vau i mätau i te fenua Hitimahana, e mea tauä'ave roa
ia'ü ia haere i ô !
Auë ia'u vahine iti ë !"
I te tahu'a rahi, parau ato'a atura oia e:
-Na fea atu ra? E'ita änei tä'u vahine e ora faahou mai?
Te pahono ra te tahu'a e:
-Oia ! e ora faahou mai tä oe vahine. E faaitoito oe i te tapapa e faaho'i mai i tona varua. A haapeepee, no reva noa atura. Te ori hânoa ra ä tö na värua na ô nei. Haapeepee, ua fätata roa oia
i te tae i Fanätea, i ni'a i nä ofa'i tuiroo.
I te otu'e i Tataa
Aita o Täfa'i i haamaoro : te hoe, te vaa i raro i te tai, e ua hoe atu i te otu'e i Tataa i Fanatea.
Ia tae i reira, të noho ra te tahu'a hi'ohi'o varua. Ui atura o Täfa'i iä na e:
-"Ahiri e te tahu'a , aita änei oe i ite a'e nei i te värua ö tä'u vahine o Hinaehuehu i te rereraa a'e nei?
-Oia!
-Tei ni'a i tei hea ôfa'i töna tauraa?
-Tei ni'a i te ôfa'i ora. Täpapa haapeepee, ia röaa iä oe, a faaho'i, e ora tä oe vahine.
-Ua reva a'e na?
-Nö reva noa atu ra!"
Tei raro te vaa i te tai e të hoe ra o Täfa'i i Aimeho.
Ia tae i reira, tei ni'a atu ra oia i Mou'a Tapu i te a'eraa. No hemo noa atu ra e të faaroo noa hia ra ä te uuru pererau ö täua värua ra, të rere atu ra i Tapua'emanu ë, mai reira e rere roa atu ai i Rauhotu no'ano'a e vai ra i Temehani i Ra'iätea ra.
I Rauhotu no'ano'a
Te rere atu ra te värua i Tapua'emanu, oia o Mai'ao, të täpü poto atu ra o Täfa'i i te hoeraa i Ra'iätea, ia nä mua oia i te tapae. Ia tae oia i te reira, ua vaiho i te vaa e ua haapeepee oia i
te pa'iuma i ni'a i te mou'ä ë tae'a roa atu ra i te ara aa (oia te maaraa 'e'a). Te vai ra i reira e piti nä ôfa'i tei parauhia ë: te ôfa'i ora e te ôfa'i pohe. Tei reira ato'a o Tüteahoroa, te tahu'a tia'i i taua nä ôfa'i ra.
Ua ani atu o Täfa'i iä na ë:
-"E te tahu'a ë, aita änei oe i ite i te värua ö tä'u vahine i te rereraa a'e nei ?
Pähono mai nei te tahu'a ë:
-"Aita ä i rere iho ra , ta oe ia e täpapa mai nei ?
-E !
-E täpuni oe, e haamaha i tö oe rohirohi. A faaineine noa rä i tä oe tähei. Eiaha ia ora, te vähi höpe'a teie e reva roa atu ai i Rauhotu-no'ano'a!"
Te haruraa värua
Ua mäha maita'i te rohirohi ö Täfa'i i faaroo ai räua e te tahu'a i te vïvï e te vävä ö te
rereraa atu taua värua ra. Parau atu ra te tahu'a iä Tâfa'i ë:
-"Te faaroo ra oe, a täpuni maita'i i piha'i iho i te ôfa'i na. Të nä reira mai ra te rereraa. A faaineine maita'i i tä oe tähei. Ia tau mai i ni'a i te ôfa'i i
reira oe e tähei ai."
Të ite mai ra o Täfa'i i te varua ö täna vahine i te rereraa atu : të mäve noa ra terä ra mau io rouru ehu ë, tau iho ra i ni'a i te ôfa'i ora. Tei
ni'a te mata i te rua ô Rohutu-no'ano'a ê ,
e mea huri mai te tua i ni'a iä Täfa'i tei ore i haamaoro, haapeepee iho ra i täna tähei nö te tähei mai te varua ö tei here hia e ana ra. E, mau mai ra te värua i
roto i te tähei, are'a te rouru , ua viri'ö roa ia i roto i te apu rima ö Täfa'i, tä te tahu'a o Tüteahoroa i parau atu ë:
-"A rave i te värua ô tö vahine ë, a höho'i i te fenua !"
Te faaho'iraa o Tâfa'i i te värua ô töna
vahine
Höho'i mai nei o Täfa'i e te värua ô täna vahine i Uporu oia i Haapape, tuu atu ra o Täfa'i i te värua o täna vahine i roto i te rima o te Tahu'a ë , näna e faaho'i i roto i te tino, nä roto i te maiüü rima e te maiüü âvae. I reira iho ra, ora faahou mai ra o
Hinaehuehu, ë ora atu ra räua o Tafa'i i te ho'e oraraa maita'i e te 'oa'oa. Ia tö te vahine , fänau mai ra e tamäroa tä räua i topa hia
te i'oa ô Vähi'ëroa.
.......
Ia tae i töna mate roa raa, ua reva te värua ö Täfa'i nä roto i te anuanua e ua riro oia ei atua.Eita te mä'ohi e haamo'e iä Täfa'iuriuri te tumu ö Haavai. Ua faatumu rä töna i'oa e töna âai i ni'a i te ho'e aihere ô te
fenua, oia ho'i te maiuutäfa'i, tei rave hia e taua toa ra ei hei nö na.
Par rohutu
-
Publié dans : reo ma'ohi
Recommander
